Joensuun kaupunki hyödyntää kansainvälisten opiskelijoiden osaamista yhä laajemmin

Kuvassa Simisola Mustapha, Jing Zhang ja Kshitij Panday luovuttavat tuftaustyöpajassa tehdyn Muumi-ryijyn kirjaston lasten ja nuorten osastolle. Riitta Kangas vastaanottaa lahjoituksen.

Kansainväliset työntekijät näkyvät entistä vahvemmin Joensuun kaupungin organisaatioissa. Harjoitteluyhteistyö Talent Hub Eastern Finland -verkoston oppilaitosten kanssa on tuonut kansainvälisiä opiskelijoita muun muassa Joensuun Vedelle ja Joensuun seutukirjastoon.

Kokemukset ovat olleet rohkaisevia niin työnantajien, työyhteisöjen kuin harjoittelijoidenkin näkökulmasta.

Joensuun Vedellä harjoittelun suoritti Riveria-ammattiopistossa opiskeleva Oleksandr Lashchenko. Joensuun seutukirjastossa puolestaan harjoittelivat Jing Zhang Itä-Suomen yliopistosta sekä Simisola Mustapha ja Kshitij Panday Kareliasta.

Kansainvälinen harjoittelija osaksi työarkea

Joensuun Vedellä kansainvälisen harjoittelijan ottaminen nähtiin luontevana mahdollisuutena tarjota harjoittelupaikkoja erilaisista taustoista tuleville opiskelijoille.

– Joensuun Vesi haluaa tarjota harjoittelumahdollisuuksia kaikille. Tässä tapauksessa harjoittelijan oma aktiivisuus työnhaussa osoitti, että hän haluaa kehittyä ja on valmis oppimaan uusia asioita, kertoo työpäällikkö Janne Pakarinen.

Harjoittelun aikana Oleksandr osallistui organisaation päivittäisiin työtehtäviin, kuten vesimittarihuoltoon, verkostotyömaille sekä erilaisiin ylläpitotehtäviin. Harjoittelukokemus oli hänelle tärkeä askel suomalaiseen työelämään tutustumisessa.

– Ennen harjoittelun alkua toivoin, että minut otettaisiin hyvin vastaan työyhteisössä. Minulla oli myös pieni jännitys siitä, miten kaikki tulee sujumaan, Oleksandr kuvailee.

Kokemus osoittautui positiiviseksi.

– Harjoittelun aikana opin suomalaisesta työelämästä ja siitä, miten täällä työskennellään yhdessä muiden kanssa työyhteisössä. Aikaisempi työkokemukseni on ollut hyödyksi, koska tässä työssä tarvitaan käytännön osaamista ja kekseliäisyyttä.

Joensuun Vedellä harjoittelun onnistumista tukivat selkeät työtehtävät, työyhteisön tuki sekä harjoittelijan oma motivaatio.

– Oleksandr hoiti annetut työtehtävät mallikkaasti, ja työyhteisö otti hänet vastaan positiivisesti. Kielen osalta joskus joku yksityiskohtaisempi tekninen sanasto hämmensi molemmin puolin, mutta niistäkin selvittiin helposti, sanoo laitosasentaja Jarkko Keinänen.

Kirjastossa rakennettiin kohtaamisia kulttuurien välille

Joensuun seutukirjastossa kansainvälisten harjoittelijoiden tehtävänä oli järjestää erilaisia tapahtumia.

Palvelupäällikkö Riitta Kankaan mukaan harjoitteluyhteistyö syntyi Joensuun kaupungin ja Talent Hub Eastern Finland -verkoston aiemman yhteistyön pohjalta.

– Olemme aiemmin ottaneet vastaan suomen kielen harjoittelijoita ja halusimme kokeilla laajentaa harjoittelua toiminnallisempaan suuntaan.

Itä-Suomen yliopiston Pedagogy and Teaching  for Sustainability -maisteriohjelmassa opiskeleva Jing Zhang kertoo hakeutuneensa harjoitteluun, koska hän halusi yhdistää kestävään kehitykseen ja kasvatukseen liittyvät opintonsa käytännön tekemiseen.

– Kirjasto tuntui luonnolliselta valinnalta, koska siellä ei ole vain kirjoja, vaan myös ihmisiä, oppimista ja yhteisöä.

Harjoittelun aikana Jing osallistui muun muassa kulttuurienvälisen tapahtuman, ilmastonmuutosnäyttelyn ja luovien työpajojen järjestämiseen.

– Minulle palkitsevinta oli luottamus. Harjoittelijana minua kannustettiin ottamaan vastuuta ja kehittämään ajatuksiani. Tuntui merkitykselliseltä luoda aktiviteetteja ja nähdä ihmisten tulevan, osallistuvan ja kohtaavan toisiaan.

Karelian Industrial Management -insinöörikoulutusta suorittava Simisola Mustapha puolestaan päätyi harjoitteluun Talent Hubilta saamansa viestin kautta.

– Kiinnostuin mahdollisuudesta työskennellä paikallisten ihmisten kanssa.

Harjoittelun aikana hän osallistui esimerkiksi “Taste of Traditions” -tapahtuman ja tuftaustyöpajan järjestämiseen.

Työyhteisöissä opitaan puolin ja toisin

Sekä harjoittelijat että työnantajat nostavat esiin työyhteisön merkityksen onnistuneessa kokemuksessa.

Simisolalle tärkeintä oli tunne siitä, että hänet hyväksyttiin osaksi yhteisöä.

– En tuntenut itseäni ulkopuoliseksi kirjastossa, vaan oloni oli kotoisa, turvallinen ja hyväksytty.

Joensuun seutukirjastossa harjoittelut nähtiin mahdollisuutena oppia samalla myös itse.

– Harjoittelijat tekivät onnistuneita tapahtumia, jotka selvästi tavoittivat meillä uudenlaista yleisöä. Yhteyshenkilöinä toimineiden kirjaston työntekijöiden arkinen englannin kielen käyttö parani – asiakaskohtaamisten lisäksi englannin kieltä tulee ammattiyhteyksissä käytettyä harvoin, Riitta Kangas kertoo. 

Kehitettävääkin harjoitteluyhteistyöstä löytyy.

– Harjoittelijat olivat innostuneita, mutta suurin haaste oli sitoutuminen harjoitteluun – ahkerilla opiskelijoilla oli monta rautaa tulessa samaan aikaan. Pohdimme oppilaitosten kanssa yhteisesti, että jatkossa harjoitteluun on luotava selkeämpi rakenne, jolloin harjoittelijat voivat sitoutua esimerkiksi läsnäoloon entistä vahvemmin.

Kokemukset vahvistivat harjoittelijoiden halua rakentaa tulevaisuuttaan Suomessa.

– Toivon, että saan töitä Suomesta ja pääsen antamaan panokseni tälle maalle ja sen ihmisille, Simisola päättää.

Monimuotoisuus rakentuu käytännön kokemuksista

Joensuun kaupungin organisaatioiden kokemukset osoittavat, että mahdollisuuksia kansainvälisten opiskelijoiden osaamisen hyödyntämiseen löytyy hyvin erilaisista työympäristöistä – vesihuollosta kirjastoihin.

Samalla harjoittelut tarjoavat kansainvälisille opiskelijoille tärkeän väylän tutustua suomalaiseen työelämään, kehittää kielitaitoa ja luoda yhteyksiä alueelle. Pienistä käytännön kokemuksista syntyy vähitellen monimuotoisempi työelämä – ja vahvempi, kansainvälisempi Joensuu.

Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO tukevat kansainvälisiä opiskelijoita kotoutumisessa ja työllistymisessä. Autamme paikallisia työnantajia löytämään osaavia kansainvälisiä työntekijöitä – rakennamme yhdessä kansainvälisempää Itä-Suomea. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Teksti: Tiina Weman
Kuvat: Joensuun Vesi ja Joensuun seutukirjasto