Kuuntele, kulje rinnalla ja ymmärrä – Kohtaamisen taito kansainvälisen opiskelijan ohjauksessa
Miten ohjaamme kansainvälisiä opiskelijoita niin, että kohtaamme heidät yksilöllisesti, ymmärrämme moninaisuutta ja kuljemme rinnalla tasavertaisina kumppaneina? Tällaisia kysymyksiä pohti suuri joukko ohjaamisen ja opetuksen ammattilaisia Kohtaamisen taito -seminaarissa Joensuussa.
Talent Hub Eastern Finland -verkoston järjestämän tilaisuuden pääpuhujiksi oli kutsuttu lehtori ja väitöskirjatutkija Kirsi Autio, yrittäjä ja kokemusasiantuntija Hama Safir sekä kansainvälisten asioiden palveluohjaaja Miia Maaninen. Ajatuksia herättävien puheenvuorojen lisäksi päivän ohjelmassa oli työpajoja, joista osallistujat saivat poimia mukaansa ideoita ja työkaluja omaan ohjaustyöhönsä kansainvälisten opiskelijoiden parissa.
Erilaisuus on lähtökohta, eriarvoisuus on epäkohta
Kirsi Autio aloitti puheenvuoronsa ajatuksella, ettei pitäisi lähtökohtaisesti olettaa ihmisten olevan samanlaisia. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tulee pystyä tunnistamaan ja vähentämään eriarvoisuutta.
– Suomalaista yhteiskuntaa ja sen palveluita on kuitenkin pitkälti rakennettu kansallisen yhtenäisyyden varaan. Tätä taustaa vasten meidän on vaikea tunnistaa sitä moninaisuutta, joka on yhteiskunnassa läsnä.

Koulutus- ja työllisyyspolitiikassa korostuu ajattelu ”maassa maan tavalla”. Maahanmuuttajat pistetään helposti samaan nippuun, vaikka heidän osaamisensa ja tilanteensa ovat hyvin erilaisia. Työllistettävyys nähdään ongelmallisena asiana, joka pitäisi korjata.
– Maahanmuuttajien pitäisi ensin oppia kieli ja opiskella lisää, jotta he kelpaisivat työmarkkinoille – ja se on heidän itsensä vastuulla.
Autio peräänkuulutti opiskelijoiden ohjaukseen antirasistista työotetta, joka ymmärtää, ettei omasta asemasta käsin ole aina mahdollista nähdä kaikkia niitä hankaluuksia, joita maahanmuuttajat kohtaavat. Maahanmuuttajien työllistettävyyden lisäksi pitäisi edistää myös työnantajien kykyä työllistää.
Ymmärrä, älä oleta
Hama Safir tempaisi seminaariyleisön mukaan omaan tarinaansa, joka alkoi Suomeen muutosta 11 vuotta sitten. Kurdistanista kotoisin oleva yritteliäs nuori mies halusi päästä nopeasti töihin. Hän suoritti hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon ennätysajassa, minkä jälkeen ovet aukesivat työelämään.

Kun Safir sai Suomen kansalaisuuden, hän meni asepalvelukseen. Armeija opetti monia asioita täkäläisestä kulttuurista ja toi mukanaan myös uusia ystäviä. Palveluksen jälkeen työkokemus karttui eri aloilta, kunnes Safir päätti ottaa riskin ja perustaa oman yrityksen, itämaisen kaupan.
Myyntiä siivittääkseen hän alkoi tehdä markkinointia sosiaalisessa mediassa. Somevideot keräsivät miljoonia katselukertoja kuukausittain, mutta kauppa ei siitä huolimatta kannattanut, vaan meni konkurssiin.
– Nauratin ihmisiä huumorivideoilla, mutta itselläni oli samaan aikaan laskuja maksamatta, perhe-elämän paineita ja kovaa stressiä.
Uusi suunta löytyi markkinoinnista, jota Safir tekee nykyään omassa yrityksessään. Lisäksi hän esiintyy stand up -keikoilla, työskentelee tulkkauspalvelussa ja toimii Joensuun Yrittäjien hallituksessa.
Safirin opit maahanmuuttajien parissa työskenteleville ovat yksinkertaisuudessaan toimivia.
– Kysy, mitä kuuluu. Ymmärrä, älä oleta. Jokaisella on oma tarinansa ja jokaisen tarina on yhtä tärkeä. Tämä pieni teko voi olla toiselle todella suuri asia.
Mitä opiskelijan repussa on?
Miia Maaninen esitteli superdiversiteetin käsitteen, jonka mukaan ihmisiä ei lokeroida etnisyyden perusteella. Ohjaustilanteessa tämä tarkoittaa kommunikointia yksilön kanssa unohtaen hänen taustansa.
Samalla on tosiasia, että Suomeen tulee opiskelijoita kulttuureista, jotka ovat hyvin erilaisia kuin omamme esimerkiksi yhteisöllisyyden tai kunniakäsityksen osalta. Opiskelijoiden repuissa voi siis olla monenlaisia motivaatiotekijöitä, taitoja ja valmiuksia, jotka vaikuttavat heidän opiskelumenestykseensä.

Ohjaamisen ammattilaisilta tämä kysyy kykyä ottaa avoimesti vastaan sen, mitä tulee, ja kuunnella ilman ennakkoluuloja tai oletuksia.
– Silloin olemme hyvällä tiellä luomassa yhteyttä. Pyritään luomaan sellaista vuorovaikutuksen kulttuuria, jossa olemme kiinnostuneita ihmisestä itsestään, ei siitä, mistä hän on kotoisin.
– On kaikkien etu, että oppilaitoksistamme valmistuu aikaan ja paikkaan orientoituneita, kielitaitoisia ja hyvinvoivia osaajia. Silloin heillä on parempi mahdollisuus jäädä Itä-Suomeen, työllistyä ja parhaimmillaan kokea kuuluvansa joukkoon.
Ideoita ja työkaluja omaan ohjaustyöhön
Seminaarin työpajoissa syvennyttiin selkeään suomeen, moninaisuuteen vuorovaikutuksessa, tunteiden rooliin oppimisessa ja ohjauksessa sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden kohtaamiseen.
Palautteen perusteella osallistujat kokivat saaneensa uusia oivalluksia, ideoita ja työkaluja omaan työhönsä. Asiantuntijatieto, oman toiminnan reflektointi ja kokemusten vaihto kollegoiden kanssa lujittivat omaa osaamista.
”On tärkeää erityisesti opiskelijoiden jatkopolkuja ajatellen! Olisi ehkä kiinnostavaa päästä miettimään, millä tavalla voitaisiin tiivistää yhteistyötä kv-opiskelijoiden korkeakoulu- ja jatko-opinto-ohjauksen suhteen.”
Osallistujat toivoivat myös entistä tiiviimpää vuoropuhelua ja säännöllisiä verkostotapaamisia. Kansainvälisten opiskelijoiden opinto-, harjoittelu- ja työllistymispolkujen selkeyttäminen vaatii alueen oppilaitosten saumatonta yhteistyötä.
Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO tukevat kansainvälisiä opiskelijoita kotoutumisessa ja työllistymisessä. Autamme paikallisia työnantajia löytämään osaavia kansainvälisiä työntekijöitä – rakennamme yhdessä kansainvälisempää Itä-Suomea. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
